16 joulukuuta 2007

Eräiden sukkien tarina

Eräänä marraskuisena iltana päätin tehdä siskolleni joululahjaksi Kerttu-sukat. Kaapista löytynyt seiskaveikkanöttönen tuntui liian pieneltä, joten ostin kaupasta uuden ja kokonaisen kerän. Kotiin tultuani vanha keränen ei kuitenkaan enää tuntunutkaan niin pieneltä verrattuna uuteen kerään.
Virhe.
Vanhaa keränjämää katseltuani totesin, että sehän riittää sukkiin aivan varmasti. Olihan sitä melkein kokonainen kerä jäljellä.
Virhe.
Lanka loppui toisen sukan kantapääkavennusten kohdalla.
Metsästin lankaa etsintäkuulutuksella, ja maartsin ja iidam:n ystävällisellä avustuksella sain lankapostituksen jopa kahteenkin kertaan. Mutta kun kumpainenkaan ei valitettavasti mätsännyt. Niinpä ei auttanut kuin repäistä puikot työstä irti, ja aloittaa kokonaan uudet uudella kokonaisella kerällä.

Nämä ovat valmiit sukat. Novitan nykyistä vaaleaa vihreää (kirkasta sellaista).
Ohje Kerttu-sukkiin on täällä.
Puikkokoko 3½.

Keskeneräisiä sukkia en raaskinut purkaa. Neulon sukkien kärjet jollain toisella värillä (vaikka sillä iidam vihreällä, kiitos siitä) ja laitan johonkin keräykseen. Tai annan hätävaralahjana sitten joskus jollekin. Kun sukat ovat kyseessä, ei tämä uusintaneulomisepisodi mikään iso projekti ollut. Mutta esimerkki kuitenkin siitä, kuinka pöljää on luottaa langan riittämiseen, jos sitä vähänkään epäilee. Itseni tuntien ei varmaan kuitenkaan viimeinen kerta..

Että sellainen projekti se.
Nämä ovat vikat pukinkonttilahjat (ainakin pitäis olla).

Myöhemmin. Lisäsin tuonne edelliseen postiin, että mistä se ajatus alunperin lähti...

14 joulukuuta 2007

Heijastin ötykät

Muutama kiva kaveri ja sukulainen saa lahjaksi tänä jouluna tällaisia.
Alunperin piti tehdä näitä enemmänkin, mutta sitten tuli aikarajoitteet vastaan, enkä ehtinyt joulukirjeisiin tällaisia laittaa. Mutta muutama naama muutamiin paketteihin kuitenkin!
Tosi kivoja oli nämä tehdä! Eiköhän joulunkin jälkeen voi näillä ihmisiä lahjoa.

Heijastinnauha on yllättävän kallista. Tätä ostin muutaman sentin mittaisena nauhana, jonka metrihinta on yli 8€. Että sen kokopukuheijastinasun saa kai sitten toistaiseksi vielä unohtaa...

Myöhemmin. Kaiken kohtuuden nimissä piti vielä lisätä mistä mun ajatus alun perin lähti. Täältä näin.

Kukkia tyttöjen ylle osa 2


Ompelin ma sitten tällaisen mekon.

Tällä kertaa kangasta oli nirkoosesti. Kuitenkin jakamalla etukappale kahteen, ja takakappale kolmeen osaan onnistuin saamaan kasaan ehjän mekon. Ja kangas on sillä tavalla helppoa, ettei saumat kyllä pistä silmään. JA vaikka pistäiskin, niin entäs sitten.

Menee pukinkonttiin aiemman mekon omistajan isosiskolle. Mekon koko on 128cm, eli ~6-7 vuotiaan.

Kaavat siis SK 03/05.

Ja kangas tässä on niin kiva (siis väriltäänkin verrattuna edelliseen), että jos sitä ois ollu tarpeeksi niin oisin varmaan tehny tän ittelleni. Lovit.

05 joulukuuta 2007

Sininen Sonja säältä suojaamaan

Pukinkonttiin lisää tavaraa!
Voi, miten järisyttävän hauskaa oli neuloa näin paksua lankaa noiden edellisten sukkien tikuttamisen jälkeen. Valmista tuli parissa tunnissa, ja se tuntui ihan hassulta.

Malli
1.krs 3o 1n
2. krs 1n 1o 2n
Pituutta pipolla ennen kavennuksia ~12cm. Kavennukset tein neljässä kohdassa joka kierroksella. Mun päähän olis aika nafti, mutta lienee sopiva kutosluokkalaisen päähän.

Lanka Novitan Sonja (akryyli, villa) Kivan tuntuinen lanka valmiina tuotteena, paksu ja pehmeä. Kerällä lanka tuntuu aika kovalta, mutta joustimena toimiva. Langassa on aika paljon samaa tuntumaa kuin Mambossa... (musta tuntuu).
Puikkokoko 5.

03 joulukuuta 2007

Another brick in the wall

Tiilisukat
(kun mulle tuli ensimmäisenä mieleen tiiliseinä).

Malli on itse kehitelty. 2o 2n 6krs välein vuorotellen.
(Ajatuksen sain kyllä jostain blogimaailmasta, mutten enää valitettavasti tiedä että mistä.)
(Niin ja silmukkamäärät vaklasin Novitan sivuilta. Aloitussilmukoita 64, koko on Mies.)
Lanka Novita Nalle harmaa.
Puikot 3.

Mitäs muuta..
Oli kivaa neuloa vaihteeksi perussukka. Pidän kaikista eniten tuosta varren resorista: Pitkä resori kierretyillä oikeilla silmukoilla on mielestäni upea. Tulen tekemään jatkossakin vastaavaa. Yritin ottaa siitä kuvaakin, mutta ei siitä tullut mitään näillä valomäärillä. Pimeydestä on kuitenkin valitettu jo ihan tarpeeksi, joten ei siitä enää sen enempää. Joulupukin lahjakassiin menevät nämäkin, samaan perheeseen edellisten sukkien kanssa.
Seuraavaksi pitäis jostain keksiä minkä kokoinen on kutosluokkalaisen pojan pää, ja montako silmukkaa tarttee sellaiseen päähän Sonja-langasta tehtävä pipo. Räknäräknä...