12 marraskuuta 2009

Muuttuen


Maisema muuttuu. Voi katsokaa vaikka esimerkiksi näitä kesän ja syksyn kuvia..! Maisema on oikeastaan joka viikko erilainen, uudenlainen. Ei kesälläkään ole kahta samanlaista viikkoa peräkkäin.. eri kukat kukkii eri aikoina.. ja sitten ilmestyy hiukan keltaista puihin. Kohta keltaista onkin kaikkialla ja sitten.. humps.. huomaakin kaiken sen olevan jo poissa. Ehkä talvi on muutosten suhteen hiukan rauhallisempi, kun lumi peittää kaiken alleen. Mutta voi miten se onkaan ihanaa, kun jokaisen huoneen ikkunasta näkyy valkeutta silmän kantamattomiin.



Tirpana totesi tänään voivansa "polkaista saappaat jalkaan ja avata oven, ja kas olenkin jo pihalla." Tajusin tuosta, kuinka nopeasti sitä voikaan tottua vallitsevaan olotilaan... Muistan nimittäin vielä keväällä Helsingissä haaveksuneeni juuri siitä, että ulko-oven avattuaan pääsisi heti ulos. Ilman käytäviä, portaita, asfaltoituja kävelyteitä, autojen piiritystä.. heti ulos. Ja humps vaan, siihenkin tottuu niin, ettei tule moista enää edes ajatelleeksi. Se vain on. Välillä tekee kuitenkin hyvää tajuta jotain näinkin yksinkertaista.


01 marraskuuta 2009

Tunnustan



Sain Maarulta tunnustuksen, johon päätin tarttua. Ohjeet ovat seuraavanlaiset


Tunnustuksen saajan täytyy
1. kiittää tunnustuksen antajaa (kiitos Maaru!)
2. kopioida kuva ja liittää blogiinsa
3. linkittää tunnustuksen antaja blogiinsa
4. kertoa itsestään 7 asiaa, joita muut eivät vielä tiedä
5. antaa tunnustus seitsemälle
6. linkittää nämä blogiinsa
7. kertoa heille tunnustuksesta


Ja sitten niihin tunnustuksiin.

1. Tahtoisin olla aamuvirkku, mutta en ole ollut sitä koskaan. Pikemminkin päinvastoin. Illalla saatan valvoa pikkuisille tunneille saakka ja aamulla nukun niin myöhään kuin mahdollista. Kykenen torkuttamaan itseäni kännykän torkkutoiminnolla lukemattomia kertoja.

2. Osaan soittaa pianoa ja haaveilen oman pianon ostamisesta.

3. Tykkään asua maalla, mutta tunnustan rehellisesti myös kaupunginkaipuuni. Helsingissä käydessämme oloni on kotoisa (asuinhan siellä kuusi vuotta) ja toivoisin voivani piipahtaa Helsingissä useammin kuin nykyisin on mahdollista.

4. Rakastan teatteria ja teatterin tekemistä. Alaluokilta lähtien tähän päivään saakka olen melkeistään aina ollut mukana jossain ryhmittymässä, jonka myötä olen saanut nauttia ilmaisun ja luovuuden maailmasta. Myös teatterin katsominen on ihanaa.

5. Luokanopettajaopintojeni myötä olen sisällyttänyt teatterin- sekä draaman keinot osaksi omaa opettajuuttani. Graduni valmistui otsakkeella "Tapaustutkimus luokanopettajan pedagogisesta ajattelusta ja päätöksenteosta prosessidraamatyöskentelyn aikana."

6. Vastapainona edelliselle olen lukenut myös pitkän sivuaineen matematiikasta. Olen siis pätevä opettamaan matematiikkaa yläkoulussa.

6. Esiintymisvietistäni huolimatta en koe oloani luontevaksi vieraiden ihmisten seurassa. Pakon edessä kykenen kyllä keskustelemaan hyvinkin luontevan oloisesti uusissa tilanteissa. En kuitenkaan pidä smalltalkista ja pyrinkin usein välttämään tällaisia tilanteita.


Tunnustuksen annan eteenpäin seuraaville. Tarttukoon ken tahtoo.
Oman kylän tytöille Maikille, Emilialle sekä Kaisalle.
Tilkkuilu-idoleilleni pikkuketulle sekä Tiinalle.
Seitsemän totuutta tahtoisin kuulla myös Mimmulta sekä Tiinalta.